Ystävä kallis

Ystävät. Miten arvokasta onkaan se, että elämässä on ihmisiä jotka pysyvät. Kaukana ollessaankin ovat lähellä. 

Mulla on jo seitsemäntoista vuotta ollut yksi erityinen, kultaakin kalliimpi - yhtään muita vähättelemättä, mutta tiedättehän - sellainen sydänystävä. Vaikka menee välillä pitkiäkin aikoja, että ei nähdä, ei kuulla, niin tiedän, että siellä hän on. Ja taas kun nähdään, on kuin edellinen kerta olisi ollut eilen. Juttu jatkuu siitä mihin se viimeksi jäi. Voi sitä puheen määrää. Kumpikaan ei olla kovin hiljaista sorttia. Kun meillä on yhteistä aikaa, sitä juhlistetaan tietysti kuohuvalla hyvällä ruualla.

Hyvä juoma...

...ja pieniä herkkuja

Kun ystävät kalliit kohtaavat, tilannehan on erityslaatuinen, hyvää oloa tuotetaan tietysti hyvän seuran lisäksi itsensä hemmottelulla. Tälle illalle ystäväni toi mukanaan saunomiseen turve- ja hunajahoitoja. Ihan mahtava ajatus! Ei muuta kun tuumasta toimeen.

Lauteet on syytä suojata...

Kuinka paljon voikaan saada iloa
kulhollisesta turvetta?

Enempää ei voi näyttää (siveellisyyden nimeen!), mutta uskotte jos kerron, että turve leviää ja roiskuu melkoisesti veden kanssa tekemisiin joutuessaan. Onneksi myös huuhtoutuu suht helposti. Sauna säästyi isommilta turvetuhoilta, ja kylppärin perusteellinen pesukin alkaa olla taas ajankohtainen muuten vaan. 

Mutta mikä ihaninta, taas on tankattu hyvää oloa ystävästä!

Arjen pientä luksusta

Lopetin valvomisen aamulla, nukuin sohvalla takkatulen lämmössä viltin alla mukavat aamupäiväunet työvuoron päätteeksi ja heräilin puolilta päivin. Edessä on vapaa viikonloppu, tosin lauantai ja sunnuntai menee lasten kanssa keskenään kun tuo perheen pää on töissä, käy kotona vaan nukkumassa. Tänään on siis hyvä tilaisuus nauttia yhteisestä vapaaillasta, ja hemmotella itseä hyvällä ruualla ja juomalla, ja rentoutua saunassa. 

Jotta voi varmistua siitä, että väsymys ei käy illan myötä ylivoimaiseksi, on hyvä aloittaa itsensä hemmottelu ajoissa. Iltaruoka katettiinkin pienistä herkuista ja kaveriksi avattiin pullo kuohuvaa. Eikä meillä mitään erityistä juhlan aihetta ole, mutta mulle noista alkoholeista ei juuri muut maistu, joten lasillinen skumppaa ei meillä vaadi erityisempää syytä. Menee siinä missä mikä tahansa viinilasillinen ruokajuomana jollain muulla. Tänään löytyikin erityisen hyvä, ja varsin kohtuuhintainen kuohujuoma, Castellblanch Carat. Ihanan raikas, helppo seurustelujuoma.

Suolaisena pöytään katettiin ihania lohi- ja katkarapuherkkuja sekä grillikylkeä tuoreen leivän kanssa. Katkarapuja oli sweet chili- ja aiolisalaatteina, tavallisena jokirapusalaattina, ja lohta kylmäsavusalaattina. Niitä markettien kalatiskeiltä saatavia ihania herkkuja. Toimivat siis ikäänkuin levitteinä tuoreen leivän kanssa. Lisäksi ihanan mausteista grillikylkeä ja italialaista salamia.

Herkkujen jälkeen lämpiää sauna, koko perhe on kotosalla. Hiljaa mielessäni jo odotan talon hiljenemistä yöpuulle, kun saa itse vielä istua sohvannurkassa ja nautiskella vielä sen toisen lasillisen kuohuvaa ihan aikuisessa seurassa, illan ihanassa rauhassa. Takaraivossa vähän kolottelee ensi viikon pääsykokeet, solubiologia, fysiikka ja kemia, mutta siirrän ajatuksen johonkin tämän päivän tuolle puolen.

Ihanaa viikonloppua kaikille!