maanantai 21. elokuuta 2017

Löysinpäs!

Tasaisin väliajoin joku sisustaja eksyy blogiin googlen kautta kysymään seinien värikoodeja. Toinen käy mustikkapiirakkareseptin perässä. Joku kolmas eksyy Kannustalon sivuston kautta. En muuten tietäisi, mutta aika ajoin käyn itse lunttaamassa sen saman piirakan ohjetta ja näen statistiikan, tai saan sähköpostiin ilmoituksen uudesta kommentista. Kiitos niistä jokaisesta.

Uskoisin, että viimeksi kirjoitetulla blogitekstillä 14.7.2014 ansaitsisin maailman paskin bloggaaja tittelin, mutta koska jo tämän blogin historian ensimmäisessä tekstissä on kerrottu että tarkoitus on tallettaa arjen pieniä hetkiä, kuvia, ja ajatuksia, ei kukaan onneksi ole tullut vaatimaan tiheämpää postaustahtia.

Mutta miksi mä olen nyt täällä? Mitä Harmaaseen Auroraan kuuluu? Kolme vuotta on kulunut. Onko meillä edelleen pihalla kivikasa ja seisooko viljelylaatikot keskellä saharasimulaattoria? Puuttuuko puuvaja ja kuljetaanko pihaan edelleen murskeluiskaa pitkin? Paljastan ihan ensimmäisenä salaisuuden; Autotallia meillä ei ole vieläkään. Toinen salaisuus on se, että vaikka aikoinaan lupasin, etten opiskele enää ikinä, opiskelin silti. Ja valmistuttuani opiskelin vielä vähän lisää. Nyt taskussa on parit amk -paperit ja yhdet yamk -paperit. Ehkä siksi se autotalli puuttuu edelleen? Nyt en enää opiskele. Ikinä.

Antaa kuvien kertoa lisää?


Etupiha on saanut terassia...

Ja lisää terassia. Ja keskeneräisen pergolaseinän.
Ja kesäjuhlasomistuksia. Ihanat juhlat olikin.

Nurmialueita ei ole paljon, niihin riittää Bosch akkuleikkuri ja lapsityövoima.

Viljelylaatikot palvelee vuodesta toiseen,
eikä ne enää sijaitse keskellä hiekka- ja kivikasoja.

Pihaan ei enää kuljeta murskeluiskaa pitkin...

...vaan portaita. Ja tontin kivikasoista on tehty pengerryksiä...

...ja rajattu istutusalueita.


Halkopinot ei enää unohdu mättääseen, vaan nikkaroitiin polttopuille katos.
Omin pikku kätösin.

Ja polttopuukatokseen viherkatto. Hullu idea. Aika pitkään aika vähän "viher".

Ja mikä parasta:
Edelleenkään ei ole kiire saada mitään valmiiksi.

Palataan taas kolmen vuoden päästä!