perjantai 24. tammikuuta 2014

Perfect Home

Niin täydellisenä kun tätä omaa Kotiani tietysti pidänkin, otsikko ei tällä kertaa viittaa tähän onnistuneeseen talovalintaan. Perfect Home -sisustuskutsuja vietettiin tänään Harmaassa Aurorassa kolmatta kertaa, ihanalla joukolla ihania naisia (ja miehiä). Osa vieraista on uskollisia vakiokutsuilijoita ja konkareita jo näissä Perfect Home -touhuissa, mutta joka kerta joukkoon eksyy myös uusia ihastelijoita. 


Kutsut osuivat sopivasti hyvin merkitykselliselle päivälle - Harmaa Aurora on nyt yksivuotias. Tänään siis tuli tasan vuosi siitä, kun Aurora nousi tälle mäelle, ja itseasiassa ilmakin oli yhtä kuulas ja kylmä kuin silloinkin, -20 astetta. Kutsuilla sen sijaan oli varsin lämmin tunnelma. Toinen toistaan ihanimpia tuotteita oli jälleen tuotu hypisteltäväksi, kiitos Miia Rikkola. Miian tyyli esitellä tuotteita on vailla vertaa, ihanan reipas, avoin, rehti ja iloinen. Vaikka äkkiseltään voisi luulla, että tämä postaus sisältää blogiyhteistyötä, voin kertoa että näin ei ole. Puhtaasti hyvästä kokemuksesta ja täysin ansioituneena tämä maininta. 


Nämä tuotteethan ovat kuin meille tehtyjä, sekä värimaailmaltaan, että tyyliltään. Aiemminkin kotia on koristanut joissain kuvissa täälläkin näkyviä juttuja, kuten takan päältä löytyvä enkelipatsas, Tulip -tuikkulyhtyjä, valkoisia peltisydämiä, Savona -kynttilänjalkoja, ja nyt tällä kertaa tilaukseen päätynyt Time -kello. Keittiön seinään mallailin sitä jo innoissani. Kuvia tuotteista löytyy pitkin täältä blogista, mutta myös Perfect Homen tuotekuvastosta.



Touhuntäyteinen päivä on takana, kätevä emäntä oli loihtinut pöytään pesto-salami-kirsikkatomaatti-aurajuusto -piirakkaa, paistovalmiita vaniljakierrepullia, vaahtokarkkeja ja Fasuja. Kahvia keiteltiin pannutolkulla, ja talon täytti iloinen puheensorina. Tämä on sitä parasta, mitä emäntä voi näiltä kutsuilta saada; Rentoa yhdessäoloa, ystäviä, tuttavia, naapureita.

Onnistunut päivä. Onnea Harmaa Aurora 1v! Tänään, kuin syntymäpäivän kunniaksi, osui myös Kannustalon uuden Muuttovalmiit -esitteen julkaisu, käyhän kurkkaamassa ja ihastelemassa. Tarkimmat tiirailijat voivat bongata sieltä tuttujakin.

torstai 23. tammikuuta 2014

Kevättalven aurinko

Voiko sitä jo sanoa kevättalven auringoksi? Onhan kohta jo kevät, onhan?

Ihanan valoisia päiviä on menty jo reilun viikon verran, rapsakkaa, kirpeää pakkassäätä. Blogissa on nukuttu talviunta, ihan vaan koska tämä elo nyt koulun alkamisen myötä on ollut vähän lennokasta. Pitkän päivän päätteeksi kun tulee kotiin, sitä päätyy mieluummin kainalopaikalle sohvalle kuin koneelle. 

Tänäänkin saatiin nauttia ihanan kuulaasta pakkassäästä, ikkunasta avautui melko ihana talvinen maisema, vaikkei lunta paljon olekaan.


Ulkona on monena päivänä ollut vähän liiankin kylmä ulkoilemiseen, tuuli on tehnyt pakkasesta entistä purevampaa. Tänään rohkaistuttiin jo luistelemaan, itse vedin luistimet jalkaan ensimmäistä kertaa sitten kahteenkymmeneen vuoteen. Pysyin pystyssä, taitaa säilyä lihasmuistissa melko pitkään tuo taito. Luistelukenttä löytyy meillä melkein takapihalta, on lämpimät pukuhuoneet ja vessat, lasten kannalta ihan luksusta. Ihanaa oli huomata, että kaikilla luistelevilla lapsilla oli kypärät päässä, tuntuu olevan siis nykyään enemmän sääntö kun poikkeus että turvavarusteet on kunnossa. Ei silloin ennenvanhaan...

Kotiin tullessa varpaat ja sormet jäässä, posket punaisina keiteltiin kuumat kaakaot, oikein kermavaahdolla lasten kanssa. Uuniin tulet ja sohvalle. Aika luksusta. 


maanantai 6. tammikuuta 2014

Uuteen vuoteen

Niin se meni. Vuodenvaihde. Blogit ovat täynnä muistelmia viime vuodesta, kohokohdista, toinen toistaan hienommista hetkistä, ja toisaalta myös menetyksistä ja murheista. Toivottavasti tämä alkanut vuosi on meille kaikille hyvä ja onnentäyteinen. 

[Kuvittele tähän kuva ilotulitusraketista tummalla yötaivaalla, ja pari tunnelmallista kuvaa kuohuviinistä... Itsehän katselin ne muutamat raketit auton ratista matkalla töistä kotiin, ja väsyneensä omasta sängystä pinnisteltyäni keskiyöhön, jaksoin ennen unentuloa vilkaista taivaalle ennen kuin uni voitti.]

Kuusi sai lähteä, jätti jälkeensä vain paksun neulasmaton olohuoneesta ulko-ovelle, taisi unohtua se kastelu loppumetreillä.

Itse keskityn menneiden sijaan tulevaan. Tämä vuosi tulee olemaan työntäyteinen, tiedän sen nyt jo. Lokakuussa väläyttelin ajatusta jatko-opinnoista postauksessa Haaste vastaanotettu, ja myöhemmin kerroinkin opiskelupaikan saaneeni. Sittemmin vielä myönsin vähän ahdistuneeni kouluajatuksesta ja ajankäytöllisistä ongelmista, mutta nyt kun koulun alkaminen on ihan ovella, olen oikeastaan aika innoissani. Olen harkinnut vakavasti jääväni omasta toimestani opintovapaalle, vaikka se oli aluksi täysin poissuljettu vaihtoehto. Nyt olen kääntänyt oman logiikkani siihen suuntaan, että keskittymällä täysin opiskeluun, voisin tehdä sen tehokkaasti ja täysipainoisesti. Taloudellinen puoli tietysti tässä vaihtoehdossa huolettaa, mutta tutustuminen ansiosidonnaiseen aikuiskoulutustukeen lievitti tätäkin ahdistusta, ainakin aavistuksen verran. Alakin on onneksi sellainen, että aina voi tehdä keikkatöitä jos tuntuu tiukalta.

Mitä muuta vuosi tuo tullessaan? Yksi juttu, mitä odotan innolla, on seuraava Kannustalo News -julkaisu, jossa pitäisi olla  meidän kodista pieni juttu valokuvineen. Jännityksellä odotan, miltä oma koti näyttää lehdessä, jota on aina lukenut huokauksien saattelemana, ja pieni kateuden häivähdys mielessä. Kateellinen, sellasella hyvällä tavalla. Ihmisillä on niin kauniita koteja. Jännä nähdä, näyttääkö tämä oma koti yhtä kauniilta ammattivalokuvaajan linssin läpi. Uskon, että valokuvaaja Eveliina Mustonen saa minkä tahansa kodin näyttämään kauniilta. Niin upea persoona ja taitava valokuvaaja hän on. Ihania muistoja tulee tuosta päivästä, kun kuvattiin, kotona viipyi hetken melko taianomainen tunnelma.

Kannustalon luvalla saan jakaa teidän kanssanne muutamia otoksia kuvauspäivältä. Kyseessä siis muuttovalmis Aurora 121, muutettu sisään helmikuussa 2013. Meidän Aurorasta pieni tarina täällä.





Mukavaa vuoden alkua jokaiseen kotiin! Itse alan odottaa jo piteneviä päiviä, kevättalven aurinkoa (jonka muuten näin eilen vilaukselta kaikesta tästä vesisateesta ja harmaudesta huolimatta!) ja tämän nuhjuisen, synkän talven loppumista. Kohta on taas kesä!